LYSEON VERKKOLEHTI LINKKI

Iisalmen lyseon verkkolehti Linkki kertoo Iisalmen lyseon ajankohtaisista tapahtumista ja projekteista.


Lakkiaiset 2017


Tänä vuonna lakkiaispäivä, 3.6, valkeni koleana ja ei-niin-kesäisenä mutta juhlapäivänä yhtä kaikki. Juhlaa vietettiin perinteikkäästi Kulttuurikeskuksen Eino Säisä -salissa.


Juhla alkoi lippujen ja abiturienttien saapumisella saliin, ja heti perään nähtiin musiikkiesitys "Soi vienosti murheeni soitto".


Ensimmäisenä puhujana oli lyseon rehtori Pasi Tolonen, joka kertasi mennyttä lukuvuotta ja korosti muutoksen ja kehittymisen merkitystä.


Rehtorin puheen jälkeen puhevuorossa oli riemuylioppilas Anneli Makkonen. Hän muisteli omien lyseovuosiensa tapahtumia ja käänteitä iloisesti Savon murteella. Juhlayleisö jopa hieman nauratti 50 vuoden takaiset muistelot lyseoelämästä. Nykyään moniin asioihin suhtaudutaan aika eri tavalla.


Puheiden jälkeen abiturientti Tinja Lakaniemi esitti flyygelillä kappaleen "Yö meren rannalla".


Seuraavaksi oli vuorossa juhlan kohokohta: todistusten ja lakkien jako. Ryhmänohjaajat Sara Niini, Maria Markkanen, Pekka Ritola ja Tuija Ritola jakoivat rehtori Pasi Tolosen kanssa jokaiselle abiturientille todistuksen ja lakin.





Viimein oli koittanut se tärkein hetki: ylioppilaaksi julistaminen. Lakin painauduttua päähän uudet ylioppilaat saivat aplodit ja hymyt levisivät nuorien kasvoille.

  
Uuden ylioppilaan puheen piti Rosanna Lyytinen, joka kuvasi oivasti Suomen juhlavuoden kunniaksi 100 vuotta sitten valmistuneiden ylioppilaiden hetkiä. Nuoret ylioppilaat ovat olleet haaveita, unelmia ja toivoa täynnä vuonna 1917 ja ovat sitä myös nyt vuonna 2017. 



Seuraavaksi oli vuorossa Iinan Kolibrien dramaattinen tanssiesitys "Putkolan pamaus", joka liittyy myös Iisalmen paikallishistoriaan.


Juhlan päättää aina niin arvokkaasti tuttu "Suvivirsi"


 Juhlan päätyttyä opiskelijat siirtyivät  lyseon  eteen kuvattaviksi ja kukitettaviksi.







 











Iisalmen lyseon ja Nilsiän yhtenäiskoulun ja lukion matka Kirishiin, Venäjälle 10. -14.5, 2017

Lähdimme Iisalmen linja-autoasemalta keskiviikkoaamuna 10.5. kello kuusi tilausbussilla kohti Iisalmen venäläistä ystävyyskaupunkia Kirishiä. Ryhmäämme kuului kahdeksan Iisalmen lyseon venäjänopiskelijaa, yhdeksän nuorta Nilsiän yhtenäiskoulusta ja lukiosta sekä viisi Suomi-Venäjä-seuran Iisalmen osaston aktiivijäsentä. Parin pysähdyksen jälkeen saavuimme Nuijamaan tulliin, jossa aikaa kului pari tuntia. Rajan yli selvittiin ongelmitta, ja heti Venäjälle päästyämme liikenne muuttui vauhdikkaimmaksi: vaikka tiellä oli vain kaksi kaistaa, autot ajoivat ikään kuin kaistoja olisi neljä. Pietaria ohittaessamme näimme meille tutut Prisman ja Ikean.

Saavuimme hieman etuajassa klo 20 aikoihin tapaamispaikkaamme Kirishin Sportivnaja-hotellille. Isäntäperheemme hakivat meidät piakkoin, ja meistä tuntui oudolta lähteä ventovieraiden kotiin. Talojen julkisivut olivat meille suomalaisille ensiksi suorastaan shokki, koska ne näyttivät niin ränsistyneiltä. Astuessamme isäntäperheidemme asuntoihin kuitenkin helpotuimme: asunnot olivat sisustukseltaan verrattavissa suomalaisiin koteihin.
Seuraavana aamuna kokoonnuimme ystävyyskoulussamme Kirishin keskikoulu nro 1:ssä, jossa vierailimme oppitunneilla ja tutustuimme koulun museoon, jossa esiteltiin Kirishin kaupungin, alueen ja Neuvostoliiton historiaa. Kouluun tutustumisen ja hauskojen tutustumisleikkien jälkeen kävelimme kaupungilla. Kuudelta illalla menimme pelaamaan sählyä pariksi tunniksi, jonka jälkeen vietimme vapaa-aikaa. 

Perjantaina vierailimme samassa lasten ja nuorten harrastekeskuksessa, jossa olimme edellisenä päivänä pelanneet sählyä. Rakennuksen ensimmäinen kerros oli biologian osasto: luokissa oli pikkueläimiä ja kasveja, joita lapset ja nuoret hoitavat vapaa-ajallaan. Sitten menimme ylempiin kerroksiin, jossa meille esitettiin lasten ja nuorten tekemiä taideteoksia. Pääsimme itsekin tekemään origameja ja venäläisiä sorminukkeja.

Seuraavaksi siirryimme kaupungin kulttuurikeskukseen, jossa tutustuimme Pietarin venäläisen taiteen museoon virtuaalisesti. Tämän jälkeen meillä oli tilaisuus tutustua Kirishin uuteen jäähalliin, jossa osa meistä halusi kokeilla luistelemista. Tämän jälkeen kävelimme vielä tutustumaan nuorten taidekouluun, jossa meille esiintyi tyttöjen kansantanssiryhmä sekä Raduga (Sateenkaari) -kuoro.

Loppuiltamme oli vapaa, joten pojat halusivat lähteä uimahalliin. Kirishi on tunnettu naisten tasokkaasta vesipallojoukkueesta, joka on voittanut Venäjän mestaruuden 15 kertaa peräkkäin. Opiskelijamme Panun isäntäperheen isä on tämän joukkueen valmentaja, joten pääsimme uimahalliin hänen vierainaan. Uinnin jälkeen kaikki kokoontuvat pitämään hauskaa lasersodan merkeissä, jonka jälkeen osa ryhmästä lähti koteihinsa ja osa suuntasi ravintolaan ruokailemaan valmentajaisän vieraina.

Aikaisin lauantaiaamuna lähdimme junalla kohti Pietaria. Matka kesti pari tuntia, ja perille päästyämme rynnimme ensiksi väentungoksessa McDonaldsiin syömään. Sen jälkeen ajoimme metrolla keskustaan Nevski Prospektille, josta kävelimme Palatsiaukiolle odottelemaan Eremitaasi-opastamme. Odotellessamme kuuntelimme aukiolla meneillään olevaa elokuvan päivän konserttia, ja osa meistä ehti tutustua myös Nevski Prospektiin ja Pietarin SKA-jääkiekkojoukkueen fanituotteita myyvän liikkeeseen.
Vihdoin pääsimme sisään Eremitaasiin, jossa tutustuimme toinen toistaan upeampiin saleihin ja maalauksiin oppaamme asiantuntevalla ja mielenkiintoisella opastuksella. Väkeä museossa oli tungokseen saakka, ja oppaan täytyi noudattaa tiukkaa aikataulua, jotta kaikki ryhmät pääsivät kiertämään museota joustavasti. Maalauksista erityisen mielenkiintoisia olivat kaksi Leonardo da Vincin teosta sekä vaikuttava Rembrandtin ”Tuhlaajapojan kotiinpaluu”. Kierroksen lopussa näimme myös egyptiläisen muumion. Museon jälkeen suuntasimme shoppailemaan Galereja-kauppakeskukseen, ja Kirishiin palasimme junalla myöhään illalla.


Sunnuntaiaamuna klo 8.00 lähdimme Sportivnaja-hotellin pihasta bussillamme kohti Iisalmea. Jäähyväiset olivat pitkät haikeat. Kotimatkamme sujui mukavasti, ainoastaan tullissa kahta ryhmämme kaksoiskansalaista jännitti hieman passintarkastuksen sujuminen. Kuitenkin hekin pääsivät tullista läpi nopeasti ja ilman ongelmia. Perillä Iisalmessa olimme illalla klo 20 jälkeen väsyneinä, mutta tyytyväisinä reissuun.
Matka oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut, ja ensi lokakuun alussa odotamme vastavierailua Kirishistä Nilsiään ja meille Iisalmeen.

Iivo Töysä, 15A





Sarjakuvataitelija Petteri Tikkasen vierailu lyseolla

Iisalmelainen sarjakuvataitelija Petteri Tikkanen vieraili tiistaina 9.5 pitämässä mielenkiintoisen luennon urastaan. 


Tikkanen kertoi sarjakuvataiteilijan uransa kaikista vaiheista alusta nykyhetkeen. Lyseon opiskelijat olivat erittäin kiinnostuneita kuulemaan Tikkasen ajatuksia. Ville Lipponen toteaa: "Mielestäni Petteri Tikkasen luento oli mielenkiintoinen ja erilainen kuin muut luennot."

"Kuolema kummina" oli Tikkasen ensimmäinen omakustanne, joka julkaistiin vuonna 1993.

Tikkanen esitteli tuotantoaan tarkasti. Hän kertoi, kuinka monet tarinat pohjautuvat hänen omaan elämäänsä. Adalmiina Kauppinen kommentoi: "En ole ennen tullut ajatelleeksi, että jopa sarjakuvateokset voivat perustua osittain tositapahtumiin," 





Tikkanen esitteli piirustustyyliään ja yhtä suosituimmista hahmoistaan, Kanervaa.


Luennolla koettiin myös aikamoinen yllätys, kun Tikkasen alter ego, Black Peider, ilmestyi lavalle. 
Black Peider seikkailee myös Tikkasen sarjakuva-albumeissa. "Hahmon show oli hauska ja herätti kaikki väsyneemmätkin yleisössä", Nelli Repo kommentoi.




Sarjakuvahahmon Eeron seikkailua seurataan useammassa Tikkasen sarjakuva-albumissa.

Eero

Meiju Ritvanen: "Luentoa oli mukava kuunnella. Kiva oli saada lisätietoa Petterin ammatista ja hän piti luennon mielenkiintoisena ja hauskana.




Minne haluaisit lähteä?

Tiistaina 2.5 Iisalmen lyseon opiskelijat saivat tuhdin tietoiskun kansainvälisistä vaihto- ja työskentelymahdollisuuksista. Tietoa oli tuomassa Metsäkartanosta Maija Jeskanen ja kaksi kreikkalaista EVS:n vaihtotyöntekijää. 


Maija Jeskanen  esitteli mm. Erasmus+ -hankkeeseen liittyvää European Voluntary Serviceä eli EVS:ää. Kyseinen vapaaehtoispalvelu on tarkoitettu 17-30-vuotiaille.


Tuntiin sisäiltyi tietoiskun lisäksi myös käytännön toimintaa. "Tunti oli minusta hyvin suunniteltu", opiskelija Suvi-Tuuli Hukkanen selittää, "Tunnin lopussa tanssimme kreikkalaisia tansseja, jotka olivat aluksi vaikeita, mutta loppua kohden ne alkoivat luonnistua." Tunnilla myös tehtiin yleistietoon liittyviä tehtäviä ja opeteltiin kirjoittamaan oma nimi kreikaksi.



"Tunti oli mielenkiintoinen, ja vapaaehtoistyömahdollisuuksista ulkomailla tuli paljon tietoa",  lyseon opiskelija Nelli Repo kommentoi. "Opin, ettei kielitaidon tarvitse olla täydellinen, että voi lähteä ulkomaille", hän jatkaa. Usea opiskelija totesi tunnin jälkeen myös huomanneensa, kuinka tärkeää on, että englannin kieltä harjoitetaan käytännön tilanteissa.


Kreikkalaisten vaihtotyöntekijöiden kertomukset herättivät myös kommentteja ja huomioita. "Tunnilla oli hauska huomata, kuinka erilaisia suomalaiset ja kreikkalaiset ovat. Suomessa ei esim. välimatkoilla ole samalla tavalla väliä kuin Kreikassa. Jos johonkin halutaan, sinne mennään, vaikka olisi pitkä matka. Kreikkalaiset taas pitivät jo puolen tunnin matkaa liian pitkänä", Valtteri Hiltunen kertoo.

"Mukava, vähän erilaisempi tunti. Sain uutta tietoa vapaaehtoistyöstä", lyseon opiskelija Suvi Halonen toteaa. "Minulla on ollut haaveena lähteä joksikin aikaa ulkomaille töihin ja opiskelemaan. En tiennyt, että Metsäkartano järjestää nuorisovaihtoja, joten opin, mistä kannattaa etsiä enemmän tietoa ulkomaille lähtemisestä", tunnin sisältöä kitetyttää Kerttu Aronen.



Lisätietoja Metsäkartanon tarjoamasta kansainvälisestä toiminnasta saa
maija.jeskanen@metsakartano.com tai liittymällä Facebook-ryhmään Kv-Klubi Itä- Suomi










Matematiikka ja maailmankaikkeus



Keskiviikkona 3.5 saimme Studia Generalia -luennon pitäjäksi Esko Valtaojan, jonka mielenkiintoisia ajatuksia oli kertynyt kuulemaan lukiolaisten lisäksi myös Juhani Ahon yläkoulun oppilaita sekä muita kiinnostuneita.

 

Valtaoja luennoi aiheesta "Matematiikka ja maailmankaikkeus". Ensin hän johdatti yleisön pohtimaan sitä, mitä matematiikka oikeastaan on ja kuinka sitä voi verrata mihin tahansa kieleen. Valtaoja havainnollisti hienosti sitä, miten matematiikka on arjessa koko ajan läsnä, vaikkemme sitä itse tiedostakaan. Esimerkiksi puutarhurin, automekaanikon ja älypuhelimen toiminta kaikki perustuvat matematiikkaan.


Valtaoja puhui paljon myös matematiikan ja musiikin yhtäläisyyksistä ja eroista. Molempien avulla on yritetty selittää maailmankaikkeutta. Valtaojan mukaan maailman ainoat kolme säännöllistä asiaa ovat musiikki, tähdet ja matematiikka.


Luennolla tuli mielenkiintoisesti esille se, miten paljon tiedämmekään maailmasta, mutta silti tiedämme vain hyvin vähän. Valtaojan mukaan maailmankaikkeuden koostumuksesta selvillä on vain vajaa viisi prosenttia. Loput on piemää energiaa ja pimeää ainetta, joiden sisältöä ei vielä tiedetä. "Tiedämme, miten maailmankaikkeus toimii, mutta emme välttämättä ymmärrä sitä" kiteyttää luennon sisältöä hyvin.
Luennon loppupuolella Valtaoja pohti paljon maailmankaikkeuden olemusta ja totesi, että  matematiikka ja tiede on muuttanut maailmaa eniten. Lopuksi Valtaoja heitti ilmaan ajatuksen siitä, tuleeko ihmisen äly vastaan maailmankaikkeuden ymmärtämisessä. Onko maailmankaikkeuden määrittelemisessä käytettävä matematiikka loppujen loppuksi ihmisen älyn rajojen ulkopuolella? 


Jos haluamme ymmärtää maailmaa, on ymmärrettävä matematiikkaa.